Trumpin uhkailu horjuttaa Natoa ja turvallisuutta
Maanantaina Pohjoismaiden puolustusministerit kokoontuivat Naton päämajassa Brysselissä oletettavasti käsittelemään Yhdysvaltain Euroopalle muodostamaa uhkaa ja epävarmuutta.
Tilanne on poikkeuksellinen ja aiheuttaa globaalisti epävarmuutta.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on toistuvasti toisella presidenttikaudellaan uhannut muita valtioita, ja myös Nato-liittolaisen Tanskaan kuuluvaa itsehallintoalue Grönlantia. Aiemmin tänä vuonna Yhdysvallat iskivät Venezuelaan ja Trump on todennut voivansa käyttää myös sotilaallisia keinoja Grönlannin saamiseksi, jos eivät muuten sitä omistukseensa saa.
Trumpin Yhdysvaltojen naamiot on riisuttu.
Kansainvälinen oikeus tai liittolaisasema ei estä itsenäisten valtioiden uhkaamista eikä myöskään talouspolitiikan käyttöä aseena. Yhdysvallat Trumpin johdolla on asettamassa Suomelle ja muille eurooppalaisille liittolaisille lisää tulleja.
Onko Yhdysvallat sitoutunut transatlanttiseen yhteistyöhön? Mitä Nato merkitsee Trumpin Yhdysvalloille?
Yhdysvaltain uhkailu rikkoo valtioiden ja kansojen itsemääräämisoikeutta. Grönlantilaiset ovat todenneet haluavansa mieluummin kuulua autonomisena osana Tanskan kuningaskuntaan kuin Yhdysvaltoihin.
Grönlannin ja arktisen alueen merkitys on kiistaton niin ilmaston ja luonnon kuin turvallisuuspolitiikan näkökulmasta. Trumpin kansallisen turvallisuuden perustelu Grönlannin haltuunottamiseksi ei kestä tarkastelua, sillä jo 1950-luvulta lähtien saaren sotilaallinen hegemonia on ollut Yhdysvalloilla.
Menneiden aikojen tuulahdus imperialistisesta suurvaltapolitiikasta ei ole tervetullut - tapahtuipa se sotilaallisin uhkailuin ja keinoin tai kauppapoliittisesti, esimerkiksi ostamalla Grönlanti. Yhdysvaltain sisäpoliittisen tilanteen ollessa huolestuttava erityisesti etnisten vähemmistöjen näkökulmasta. Kysymys grönlantilaisten kansalaisoikeuksista toteutumisesta Trumpin Grönlannissa ei ole uskottavaa, kun ne eivät tälläkään hetkellä Yhdysvalloissa toteudu.
Eurooppalaisten Nato-liittolaisten on toimittava yhdessä ja Tanskaa puolustaen kaikilla rintamilla. Transatlanttiseen yhteistyöhön perustuvan Naton heikentyessä, on Suomen haettava vaihtoehtoisia turvallisuusratkaisuja esimerkiksi Halukkaiden koalition (Coalition of the Willing) keskuudesta.
Moni eurooppalainen heräsi turvallisuuspoliittisesta sinisilmäisyydestään Venäjän hyökätessä Ukrainaan. Toivottavasti Trumpin uhkailut pitävät meidät edelleen hereillä.
Lounais-Suomen Demarinuoret
Lisätietoja antaa piirin puheenjohtaja Eino Koskinen (lounaissuomi@demarinuoret.fi / 044 970 3407) sekä osastojen puheenjohtajat Ville Pihkakorpi (turku@demarinuoret.fi) ja Kasper Sihvo (satakunta@demarinuoret.fi).