Naantalin PLO

Turun Sanomat julkaisivat 29.1. uutisen, jossa kerrottiin Naantalin kaupunginjohtajan kielteisestä suhtautumisesta nuorten vaikuttamismahdollisuuksien edistämiseen.

Nuorisovaltuuston puheenjohtaja Iina Lavosen jättämässä aloitteessa ehdotetaan läsnäolo- ja puheoikeuden (PLO) myöntämistä nuorisovaltuuston edustajalle kaupunginhallitukseen, tekniseen lautakuntaan sekä ympäristö- ja rakennuslautakunnan kokouksiin.

PLO-edustusoikeus ei anna äänioikeutta tai oikeutta osallistua salaisten asioiden käsittelyyn. Se antaa mahdollisuuden puhua ja tuoda nuorten ja nuorisovaltuuston ääntä esiin kaupungin päätöksenteossa. Jo aikaisemmin Naantalissakin on myönnetty tällainen oikeus kasvatus- ja opetuslautakuntaan, saaristolautakuntaan, hyvinvointilautakuntaan ja kaupunginvaltuustoon.

Kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan perustelut esityksellensä olla edistämättä nuorten vaikutusmahdollisuuksia eivät kestä lähempää tarkastelua.

Käsittelen ja kumoan perustelut yksitellen. TS:n mukaan perusteluita ovat seuraavat:

• 1. Jo aiemmin myönnetyt edustajapaikat ovat riittäviä ja olleet tarkoituksenmukaisia. Nyt ehdotetut uudet edustajan paikat kaupunginhallitukseen, tekniseen ja ympäristö- ja rakennuslautakuntaan eivät.

Tarkoituksenmukaisuus päätöksen tai esityksen perusteella on ongelmallinen, sillä se vaihtelee kunkin henkilön mielipiteen mukaan. Ainoa järkevä peruste tarkoituksenmukaisuuden arviointiin on käsiteltävien asioiden luonne, ja mainituissa lautakunnissa käsitellään ehdottomasti nuoria koskettavia asioita.

Annan esimerkin. Kaupunginhallituksessa hyväksytään esimerkiksi kaikki julkisiin rakennushankkeisiin liittyvät asiat, esimerkiksi uusi koulurakennus. Samoin kahdessa muussakin lautakunnissa käsitellään rakennushanke läpi. Ympäristö- ja rakennuslautakunnassa käsitellään lisäksi esimerkiksi ympäristön viihtyisyyteen liittyviä asioita. Nuoret, yhtä lailla muidenkin "asukas"ryhmien kanssa, käyttävät julkisia palveluita ja ympäristöä.

Lisäksi nuorisovaltuustolle on Naantalissa jo aiemmin myönnetty oikeus jättää aloitteita. Aloitteiden edistäminen ja tiedon saaminen sen etenemisestä on kuitenkin haastavaa, jos ei ole niissä pöydissä kuulemassa, joissa asiasta keskustellaan.

• 2. Toimielimien kokouksia on paljon ja ne ovat pitkiä, ja tämä haittaa nuorten lepoa esityksen mukaan.

Usein toimielimillä on kokouksia maksimissaan kerran kuukaudessa, jotka voivat kestää pari tuntia. Samalla tavalla nuorisovaltuuston edustajien kokoukset muissa kaupungin toimielimissä voivat kestää pari tuntia kuukaudessa.

Eniten aikaa kuluu kuitenkin materiaalien (esim. esityslista) lukemiseen. Perehtymisen osalta voi kysyä myös, että lukevatko vanhemmat päätöksentekijät aina materiaaleja. Vastaan täydellä varmuudella, että kaikki eivät todellakaan lue.

Toisaalta monilla nuorilla voi olla esimerkiksi harrastuksia ja kavereita, mikä olisi toivottavaa. Näihin asioihin yhtä lailla voi käyttää aikaa, ja se voi haitata lepoa ilta-aikaan. Tässä kontekstissa asetan mieluusti rinnakkain harrastamisen ja yhteiskunnan seuraamisen. Miksi kaupunginjohtajan esityksen mukaan nuoren ei tulisi harrastaa yhteiskunnallisten asioiden seuraamista ja niihin osallistumista? Miksi yksi harrastus on muiden alapuolella?

Tämä on varsin käsittämätön perustelu, erityisesti lautakuntien osalta. Kaupunginhallitus kokoustaa useammin, mutta nuorisovaltuusto on tämän varmasti tiennyt aloitteensa tehdessä.

• 3. Osallistuminen näihin kokouksiin on lastensuojelun ja nuorisotyön näkökulmasta ongelmallinen.

Kysymys herää miten?

Tällainen perustelu ei ole itselleni tullut aiemmin vastaan. Olen toiminut 7 vuotta nuorisovaltuutettuna (kunta, hyvinvointialue) sekä toiminut useamman vuoden ajan edunvalvontajärjestö Suomen Nuorisovaltuustojen Liitossa.

Suomessa on sadoissa kunnissa myönnetty nuorisovaltuustolle edustajan paikkoja kaupungin toimielimissä. Naantalin monessa vieruskunnassa on nuorisovaltuustolle myönnetty PLO-oikeudet kaikkiin mahdollisiin lautakuntiin. Myös kaupunginhallituksiin on viime vuosina alettu myöntämään edustajan paikkoja, hyvänä esimerkkinä Vantaan kaupunki.

Suosittelenkin päättäjiä perehtymään aiheeseen, ja haastamaan kaupunginjohtajan esityksen.

• 4. Ei ole tasapuolista myöntää vain yhdelle "asukas"ryhmälle oikeutta osallistua kokouksiin ilman demokraattisesti ansaittua valtakirjaa.

Viimeisestä perustelusta paistaa läpi se, ettei toimintaa tunneta hyvin.

Nuorisovaltuuston ikähaarukka koostuu pääasiallisesti sellaisista nuorista, jotka eivät tule kuulluksi vaaleissa. Ikähaarukka on keskimäärin 13-20 -vuotiaisiin, kunnasta riippuen (Naantalissa 13-18v). Kyseessä on siis ikäryhmä, ei asukasryhmä. Sen sijaan esimerkiksi vanhempaa väestöä edustavan vanhusneuvoston kohderyhmä voi osallistua kuntavaaleihin, samoin moni vammaisneuvoston tai muun vaikuttamistoimielimen kohderyhmään kuuluva.

Useimmiten nuorisovaltuusto valitaan myös vaaleilla, joissa saavat äänestää nuoret. Suurimmassa osassa kunnista kaupunginhallitus päättää nuorisovaltuuston valintatavan. Naantalissa tuo valta on annettu hyvinvointilautakunnalle, joka päättää myös muiden vaikuttamistoimielinten kokoonpanosta.

Kaupunginjohtajan perusteluissa esiintyy myös keskeinen virhe, sillä hän toteaa "Ei ole luontevaa myöntää vain yhdelle asukasryhmälle mahdollisuutta vaikuttaa päätöksentekoon käyttämällä puheenvuoroja kaikkien kaupungin virallisten toimielimien kokouksissa…".

Hän unohtaa ne todelliset kaupungin toimielimet, johon vaikuttamistoimielin nuorisovaltuustolle ei voida myöntää edustusoikeutta. Ne ovat tarkastuslautakunta ja keskusvaalilautakunta, ja tälle tulee este kuntalaista.

Mitään todellisia perusteluita kaupunginjohtajan esityksen taustalta ei siis löydy. Toivon Naantalin edistävän nuorten osallistumismahdollisuuksia ja liittymään siihen joukkoon kuntia, jotka antavat todellisia vaikuttamisen mahdollisuuksia.

Eino Koskinen, kaupunginvaltuutettu (sd.), nuorisovaltuutettu 2017-2025

Iina Lavonen, Naantalin nuorisovaltuuston pj. 2023-2025