Kuntalain uudistuksella ei saa heikentää nuorten ääntä

Kirjoituksemme koskee ehdotettua kuntalain muutosta, jossa yhdymme Nuva ry:n lausunnon näkemykseen.

Maan hallitus on käynnistänyt kuntalain uudistamisen, ja tämä uudistus ei nuorten osalta ole toivotunlainen. Toivomme mahdollisimman monen nuorisovaltuuston ja kunnan lausuvan mielipiteensä lausuntona tämän kuun aikana.

On selvää, että nuorisovaltuustoja koskeva lainsäädäntö kaipaa päivitystä: edellisestä uudistuksesta on kulunut jo yli kymmenen vuotta, ja nykyinen sääntely on osoittautunut liian tulkinnanvaraiseksi. Tämä on johtanut suuriin kuntakohtaisiin eroihin nuorten vaikuttamismahdollisuuksissa – tilanteeseen, jota ei voi pitää hyväksyttävänä.

Esityksen tavoitteet ovat oikeansuuntaisia, mutta ehdotetut toimet eivät. Nuorisovaltuustojen asemaa halutaan vahvistaa ja oikeustilaa selkeyttää. Ongelmana on, että ehdotettu lakimuutos ei saavuta näitä tavoitteita. Pahimmillaan se voi jopa heikentää nuorten vaikutusmahdollisuuksia.

Keskeinen ongelma liittyy aloiteoikeuteen. Esityksessä nuorisovaltuustojen aloiteoikeus sidottaisiin kuntalaisaloitteeseen, vaikka nuorisovaltuustoilla on tämä oikeus jo nyt. Muutos ei siis toisi uusia vaikuttamisen keinoja, eikä se vahvistaisi nuorten asemaa päätöksenteossa. Sen sijaan vaarana on, että kuntalaisaloitetta aletaan pitää riittävänä kanavana myös niissä kunnissa, joissa nuorisovaltuustoilla on jo suora aloiteoikeus valtuustoon.

Tämä riski on todellinen. Vaikka esityksen perusteluissa todetaan, että kunnissa voidaan edelleen myöntää suora aloiteoikeus, tätä ei ole kirjattu itse lakitekstiin. Käytännössä tämä voi johtaa siihen, että kunnissa vedotaan lakiin ja karsitaan nuorisovaltuustojen oikeuksia. Lopputulos olisi päinvastainen kuin esityksessä tavoitellaan: nuorten asema heikkenisi nykyisestä.

Ratkaisu on yksinkertainen. Lakiin tulee kirjata selkeästi nuorisovaltuustojen suora aloiteoikeus. Tämä tarkoittaisi, että nuorisovaltuustojen tekemät aloitteet käsitellään samalla tavalla kuin valtuutettujen aloitteet. Näin varmistetaan, että nuorten näkemykset saavat aidosti poliittista käsittelyä, eivätkä jää hallinnollisten prosessien varjoon.

Tarve tälle on ilmeinen. Alle 18-vuotiailla ei ole äänioikeutta kuntavaaleissa, joten nuorisovaltuustot ovat monille ainoa kanava vaikuttaa. Niiden aseman tulisi siksi olla vahva ja selkeä, ei kuntakohtaisten tulkintojen varassa. Kuntalaisaloite on tarkoitettu yksittäisille kuntalaisille – ei lakisääteiselle vaikuttamistoimielimelle.

Myös käytännön kokemukset puhuvat suoran aloiteoikeuden puolesta. Valtaosa nuorisovaltuustoista käyttää sitä jo nyt siellä, missä se on mahdollista. Kuntalaisaloitetta hyödynnetään vain harvoin, koska sitä ei koeta yhtä vaikuttavaksi. Tämä kertoo karulla tavalla, että kaikki vaikuttamiskanavat eivät ole keskenään samanarvoisia. Tämän tosiasian on huomannut varmasti lähes kaikki kuntapäättäjät ja kuntapolitiikkaa seuraavat.

Nykytilanne pakottaa nuoria myös kiertoteihin. Aloitteita tehdään valtuutettujen kautta, mikä voi politisoida nuorisovaltuustojen toimintaa ja hämärtää niiden roolia. Pahimmillaan nuorten tekemä työ jää näkymättömäksi, kun aloitteet esitetään muiden nimissä. Lakimuutos ei saisi lisätä tällaisia rakenteita, vaan purkaa niitä.

On myös syytä tarkastella esityksen vaikutusarvioita kriittisesti. Esityksen väitetään lisäävän nuorten vaikutusmahdollisuuksia, mutta samaan aikaan sen ei arvioida lisäävän aloitteiden määrää. Yhtälö ei ole looginen. Jos vaikuttaminen ei lisäänny konkreettisesti, miten vaikutusmahdollisuudet voivat vahvistua?

Hallinnollisen työn lisääntymistä ei pidä käyttää perusteena nuorten oikeuksien rajaamiseen. Osallisuus ei synny ilman rakenteita – ja rakenteet vaativat resursseja. Kyse on arvovalinnasta: annetaanko nuorille todellinen mahdollisuus vaikuttaa vai ei.

Selkeä valtakunnallinen sääntely hyödyttäisi lopulta kaikkia. Se vähentäisi tulkintaeroja, keventäisi hallinnollista epäselvyyttä ja vapauttaisi nuorisovaltuustojen aikaa siihen, mikä on olennaista – nuorten asioiden edistämiseen, ei omien oikeuksien jatkuvaan puolustamiseen.

Jos nuorten osallistumista halutaan aidosti vahvistaa, siihen on myös uskallettava sitoutua. Suoran aloiteoikeuden kirjaaminen nuorisovaltuustoille kuuluvaksi ei ole radikaali vaatimus – se on välttämätön askel kohti toimivampaa demokratiaa.

Nyt ehdotetuista lakikirjausta näkee heikennykset suoraan, liitän ne vielä tähän alle.

Ehdotetut lakikirjaukset:

"Nuorisovaltuustolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä kunnan asukkaiden hyvinvointiin, terveyteen, opiskeluun, elinympäristöön, asumiseen tai liikkumiseen sekä muissakin asioissa, joiden nuorisovaltuusto arvioi olevan lasten ja nuorten kannalta merkittäviä. Nuorisovaltuusto tulee ottaa mukaan lasten ja nuorten osallistumisen ja kuulemisen kehittämiseen kunnassa." (Kuntalain 26§:n 2 momentti)

"Nuorisovaltuuston aloiteoikeuteen sovelletaan mitä tämän lain 23 §:ssä säädetään aloiteoikeudesta." (HE-luonnos kuntalaiksi)

Kuntalain 23§:

"Kunnan asukkaalla, kunnassa toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä sekä sillä, joka omistaa tai hallitsee kiinteää omaisuutta kunnassa, on oikeus tehdä aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. (21.5.2021/419)"

"2 momentti on kumottu Lailla."

"Lisäksi palvelun käyttäjällä on oikeus tehdä aloitteita kyseistä kunnan palvelua koskevassa asiassa."

"Valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet."

Esimerkki siitä, miten valtuutetun ja nuorisovaltuuston suora aloiteoikeus voidaan kirjata kunnan hallintosääntöön:

"Kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen valtuustoryhmällä ja valtuutetulle sekä nuorisovaltuuston edustajalla on oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kaupungin toimintaa ja hallintoa koskevissa asioissa. Nuorisovaltuuston edustajan tekemän aloitteen tulee perustua nuorisovaltuuston päätökseen. Aloite annetaan valtuuston puheenjohtajalle ja toimitetaan sähköisesti kokouksen pöytäkirjanpitäjälle." (Kaarinan kaupungin hallintosääntö 129§)

"Aloite on sitä enempää käsittelemättä lähetettävä kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Valtuusto voi päättää, että aloitteessa tarkoitetun asian valmistelusta käydään lähetekeskustelu." (Kaarinan kaupungin hallintosääntö 129§)

Suora aloiteoikeus lähtee siis heti valmisteluun, kun kuntalaisaloitteen vaikutusmahdollisuudet ovat huomattavasti vähemmän velvoittavat.

On siis selvää, ettei esitetynlainen lakimuutos ole nuorten tai nuorisovaltuustojen kannalta parantava.

Jäsenistön puolesta,

Eino Koskinen, Lounais-Suomen Demarinuorten puheenjohtaja

Aapo Tuominen, Turun nuorisovaltuuston puheenjohtaja

Jade Vatanen, Naantalin nuorisovaltuuston puheenjohtaja