Kehysriihi oli pettymyksellinen arvovalinta

Orpon hallituksen viimeinen kehysriihi ei jää historiaan suurten talousratkaisujen tai työllisyysratkaisujen kokouksena. Sen sijaan se jää muistutuksena siitä, millaisia arvovalintoja hallitus on koko kautensa ajan tehnyt: kun säästetään, säästetään pienituloisilta, sairailta ja julkisista palveluista. Kun rahaa jaetaan, sitä riittää suuryrityksille, yksityiseen terveysbisnekseen ja hyvätuloisten helpotuksiin.

Tämän kehysriihen päätöksissä hallitus luopui tavoitteestaan hillitä velkaantumista. Velka kasvaa nyt normaalioloissa noin 17 miljardilla vuodessa. Vaikka oikeistohallitus kasvattaa velkaantumista se, ei kuitenkaan luopunut leikkauksista. Leikkaukset kohdistettiin jälleen niihin suomalaisiin, joilla on kaikkein vähiten mahdollisuuksia joustaa omassa arjessaan.

Erityisen kova isku kohdistuu sosiaali- ja terveyspalveluihin. Hallitus korottaa julkisen terveydenhuollon asiakas- ja toimenpidemaksuja, mikä tarkoittaa monelle suomalaiselle entistä suurempaa laskua sairastumisesta. Samalla leikataan järjestöiltä, jotka tekevät korvaamatonta työtä esimerkiksi asunnottomuuden, mielenterveysongelmien ja päihdehaittojen vähentämiseksi. Kun apua tarvitsevien kynnystä nostetaan ja ennaltaehkäisevää työtä heikennetään, lasku ei katoa — se siirtyy vain tulevaisuuteen ja kasvaa entisestään.

Myös kuntien valtionosuuksien leikkaaminen lisää painetta säästää varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta. Monessa kunnassa tämä tarkoittaa käytännössä suurempia ryhmäkokoja, vähemmän tukea lapsille ja nuorille sekä säästöpaineita henkilöstöön. Hallitus siis heikentää samaan aikaan sekä ihmisten perusturvaa että niitä palveluja, joiden pitäisi turvata yhdenvertaiset mahdollisuudet.

Vaihtoehtoja olisi ollut. Hallitus olisi voinut perua tehottomiksi osoittautuneita veronalennuksia, kuten yhteisöveron alennus, sekä kohdentaa varat ihmisten arjen turvaamiseen ja kotimaisen kysynnän vahvistamiseen. Pienituloiselle annettu euro ei jää sijoitustilille makaamaan, vaan se käytetään ruokaan, lääkkeisiin, lasten harrastuksiin ja paikallisiin palveluihin. Juuri se synnyttää työtä suomalaisiin yrityksiin ja tuo verotuloja takaisin yhteiskuntaan.

Siksi hallituksen väite kasvun ja työllisyyden edistämisestä ontuu pahasti. Tällä kehysriihellä ei rakennettu kestävää kasvua eikä vahvistettu hyvinvointivaltion perustaa. Sen sijaan hallitus jatkoi linjaa, jossa kaikkein heikoimmassa asemassa olevat maksavat laskun, ja talouspolitiikan hyödyt valuvat jälleen niille, joilla menee jo valmiiksi hyvin.

Orpo-Purran hallituksen viimeinen kehysriihi osoittaa, ettei kyse ole välttämättömyydestä vaan tahdosta. Tämä hallitus olisi voinut valita oikeudenmukaisemman tien. Se päätti jälleen olla valitsematta.

Lounais-Suomen Demarinuoret & politiikka- ja viestintätyöryhmä 25.4.2026.

Lisätietoja antaa piirin puheenjohtaja Eino Koskinen.