Voit lukea vaihtoehdon täällä tai klikkaamalla tästä pääset suoraan Drive-kansioon, josta löydät materiaalit PDF-muodossa. 

Järjestöstrategian liite piiri- ja jäsenjärjestöjen näkökulmasta

Demarinuorten järjestöstrategia 2024–2030 linjaa vision vaikuttavimmasta poliittisesta

nuorisojärjestöstä Suomessa. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että toiminta on vahvaa ja vaikuttavaa kaikilla alueilla.

Piiri- ja jäsenjärjestöt ovat Demarinuorten selkäranka – ne toteuttavat suurimman osan

Demarinuorten toiminnasta, poliittisesta vaikuttamistyöstä vapaaehtoisina sekä paikallisen

vaikuttamistyön ja jäsenhankinnan.

1. Alueellinen työntekijäresurssi

Tavoite: Jokaiselle alueelliselle piirille turvataan alueella sijaitseva aluetyöntekijä.

Luodaan malli, jossa kullakin alueellisella piirillä on käytettävissään aluetyöntekijä omalla alueellaan. Aluetyöntekijöiden rooliin kuuluu paikallisen toiminnan tukeminen, jäsenhankinta ja -huolto, koulutusten ja tapahtumien koordinointi sekä alueellisen kattavuuden vahvistaminen. Aluetyöntekijä tekee läheistä yhteistyötä piirihallituksen, muiden Demarinuorten työntekijöiden ja muun puolueperheen kanssa. Malli suunnitellaan yhdessä alueiden kanssa, alueelliset erityistarpeet huomioiden. Rahoituksesta vastaa ensijaisesti liitto, jolloin toteutus pidetään alueiden näkökulmasta mahdollisimman kustannusneutraalina. Aluetyöntekijät nähdään osana puolueperheen paikallisia työyhteisöjä, mikä vahvistaa piirien ja osastojen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta paikallisella tasolla, sekä syventää yhteistyötä puoluepiirien kanssa.

Yhteys järjestöstrategiaan:

• Edistää strategista tavoitetta moninaisesta ja aktiivisesta jäsenistöstä.
• Tukee jäsenpolkujen rakentamista alueellisesti.

2. Alueellisen rahoituksen uudistaminen

Tavoite: Jokaiselle alueelle turvataan riittävä rahoitus laadukkaan perustoiminnan

ylläpitämiseen.

Liittohallitus valmistelee yhteistyössä piirihallitusten kanssa uuden piirien rahoitusmallin, jossa sitoudutaan nykyisten rahoitussitoumusten toteuttamiseen ja huomioidaan erityisesti ne alueet, joilla ei ole edellytyksiä käyttää nykyistä piikkijärjestelmää. Tavoitteena on kehittää ennakoitava, oikeudenmukainen ja yksinkertainen malli, joka turvaa kunkin alueen itsenäisen toiminnan jatkuvuuden. Lisäksi liitto tarjoaa tukea piireille ja jäsenjärjestöille oman varainhankinnan kehittämisessä.

Yhteys järjestöstrategiaan:

• Tukee tavoitetta aktiivisesta jäsenistöstä mahdollistamalla laadukkaan toiminnan järjestämisen alueilla.
• Tukee rahoituspohjan monikanavaistamista ja hallinnon tehostamista.

3. Hallinnon keventäminen ja resurssien hajauttaminen

Tavoite: Tehostetaan keskustoimiston hallintoa ja ohjataan vapautuneita resursseja piirien ja jäsenjärjestöjen toimintaan.

Toteutetaan hallinnollisia kevennyksiä keskustoimistolla siten, että vapautuvat resurssit voidaan suunnata alueellisen toiminnan vahvistamiseen. Täytetään Demarinuorten julkilausuttu tavoite paremmasta panostamisesta alueelliseen toimintaan.

Yhteys järjestöstrategiaan:

• Vastaa strategian linjausta hallinnon keventämisestä ja resurssien tehokkaasta kohdentamisesta.

4. Aluetoiminnan nostaminen järjestöllisen kehittämisen painopisteeksi

Tavoite: Järjestöuudistukset valmistellaan vastavuoroisesti alueiden ja liittohallituksen kesken.

Tunnistetaan, että valtaosa Demarinuorten käytännön toiminnasta tapahtuu alueilla. Siksi järjestöllisen kehittämisen tarpeiden tulee ensisijaisesti lähteä alueilta. Ylhäältä alas -mallin sijaan alueille annetaan aitoja vaikuttamisen mahdollisuuksia järjestön kehittämisessä. Liittohallituksen edustajan tulee käydä lähetekeskustelu piirien kanssa jo järjestöuudistusten valmisteluvaiheissa. Osallistetaan ja kuullaan piirihallituksia liiton vuosittaisen budjetin ja toimintasuunnitelman suunnitteluvaiheessa ennen päätösten tekemistä.

Yhteys järjestöstrategiaan:

• Vahvistaa jäsenten suoria vaikuttamisen väyliä järjestön sisällä.
• Tukee visiota itsenäisestä ja yhteistyökykyisestä toimijasta.

5. Ammattiyhdistysliikkeenjäsenjärjestöt aktiivisiksi ja toimiviksi

Tavoite: Demarinuoret tavoittavat ammattiliittojen nuoria jäseniä. Ay-jäsenjärjestöillä on toimivat hallitukset, aktiivista toimintaa ja vakaa taloudellinen pohja.

Ay-jäsenjärjestöt voivat olla merkittäviä toimijoita Demarinuorissa: ne tuovat uusia jäseniä toimintaan ja vahvistavat vuorovaikutusta ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Tällä hetkellä jäsenjärjestöt ovat kuitenkin järjestäytymättömiä ja vailla toimintaa. Siksi on luotava toimintaedellytykset Ay-jäsenjärjestöille.

Tämä tarkoittaa hallitusten ja toimintasuunnitelmien rakentamista vuodelle 2026, yhteistyön sujuvoittamista keskustoimiston kanssa sekä rahoituksen varmistamista esimerkiksi taustajärjestöjen kautta. Ay-jäsenjärjestöille tulee myös tarjota uudistettu rahoitusjärjestelmä käyttöönsä. Liittohallitus valmistelee jäsenjärjestöjen sisällyttämistä muiden jäsenjärjestöjen kaltaisesti ennakoitavaan ja yksinkertaiseen uudistettuun rahoitusjärjestelmään. Samoin parannetaan ja kannustetaan nykyisiä aktiivisia piirejä läheisempään yhteistyöhön ammattiyhdistysliikkeen ja ay-jäsenjärjestöjemme kanssa.

Liitto rohkaisee jäseniään aktiivisesti hakeutumaan ehdolle ammattiliittojen erilaisille vaikuttamisen ja hallinnon paikoille, kuten edustajisto- ja valtuustovaaleissa.

Yhteys järjestöstrategiaan:

Tavoite: SDP:n nuoret vaikuttajat mukana kaikilla yhteiskunnan sektoreilla

Moninainen, laadullisesti kasvava ja aktiivinen jäsenistö

Jäsenpolut: uusien ja eri taustoista tulevien toimijoiden tavoittaminen

Toimintaa ja taloutta ohjaavaan suunnitelmaan tehtävät muutokset

Muutokset on boldattu ja poistot kursivoitu.

Alueellinen toiminta ja jäsenjärjestöt

Jokaisella alueellisella piirijärjestöllä on oikeus omaan alueellaan sijaitsevaan liiton tarjoamaan työntekijäresurssiin. Liitto sitoutuu ohjaamaan vähintään puolet kaikista henkilötyövuosista piirijärjestöille. Liittokokouskauden aikana jatketaan aluetyöntekijä-toimintamallin kehittämistä huomioiden piirien tarpeet työtehtävien ja läsnäolovaatimusten osalta, piirien taloudelliset resurssit ja eri alueiden ajallinen sekä maantieteellinen saavutettavuus. Piirien ja jäsenjärjestöjen toimintaa vahvistetaan lisäämällä  toimijoiden ja työntekijöiden koulutusta, alueellista yhteistyötä sekä osallistamalla piirijärjestöjä ja jäsenjärjestöjä mukaan keskusliiton toimintaan rakenteellisesti. Tarkoituksena on etsiä keinoja jakaa osaamista, kokemuksia ja tuoda piiri- ja jäsenjärjestöjen toimijoita entistä paremmin yhteen alueellisen toiminnan ja alueellisen poliittisen näkyvyyden vahvistamiseksi. Luottamushenkilöiden osaamisen kehittymistä tuetaan säännöllisillä ja kattavilla koulutuskokonaisuuksilla. Alueen työntekijöitä tuetaan työssään ja heidän käyttöönsä tarjotaan entistä laajemmin materiaalia ja koulutusta. Aluetyöntekijät ovat keskusliiton henkilöstöä, ja heille mahdollistetaan työn tueksi säännöllisesti toistuvat palaverit sekä työyhteisöpäivät, joissa kehitetään työyhteisöä ja työskentelytapoja. Jokaisen toimintavuoden aluksi koulutuksilla huolehditaan, että jokaisella piiri- ja jäsenjärjestön puheenjohtajalla on ymmärrys tehtävään liittyvistä vastuista, erityisesti lähiesihenkilötehtävissä toimivat puheenjohtajat perehdytetään esihenkilötehtäviin. Piirien, osastojen ja jäsenjärjestöjen hallitukset perehdytetään Demarinuorten järjestötoimintaan hallitusvuoden alkaessa. Liittokokouskauden aikana valmistellaan yhdessä piiri- ja jäsenjärjestöjen kanssa toiminnan kehityshanke, jonka tavoitteena on tarkastella piirien toimialuejakoa, alueellista jäsenhankintaa, toimintamahdollisuuksia ja paikallisosastotoiminnan aktivoimista eri puolilla Suomea.

Erityistä huomiota kiinnitetään piirien ja jäsenjärjestöjen yhdenvertaiseen tukemiseen valtakunnallisen kattavuuden säilyttämiseksi. Piirien ja jäsenjärjestöjen puheenjohtajien osallisuutta liiton toiminnassa ja sen ohjaamisessa vahvistetaan. Puheenjohtajaverkosto kokoontuu säännöllisin väliajoin toimintavuoden aikana. Alueelliseen toimintaan ohjataan liiton valtionavusta työntekijäresurssiin vähintään 30 prosenttia sekä vähintään 15 prosenttia toimintakuluihin. Liittohallituskauden aikana liittohallitus päättää piirien piikkijärjestelmän uudistamisesta. Uusi malli tulee luoda yhdessä piirien ja aluejärjestöjen kanssa. Uuden mallin tulee kannustaa toiminnan tekemiseen ja käynnistämiseen. Samassa yhteydessä tulee selvittää mahdollisuutta myöntää alueille projektirahoitusta ilman omavastuuosuutta. Jokaiselle piirille turvataan osa piikistä ilman omavastuuosuutta, jotta jokaisella piirillä on aito mahdollisuus toteuttaa aktiivista toimintaa alueellaan. Liittohallituksen kokouksiin kutsutaan tulevalla liittokokouskaudella tarkkailijat puhe- ja läsnäolo-oikeudella myös niistä jäsen- ja piirijärjestöistä, joilla ei ole omaa edustusta liittohallituksessa. 

Aluetyöntekijöihin liittyvät asiat:

Suurin esittämämme muutos on turvata jokaiselle alueelliselle piirijärjestölle oma, alueellaan

sijaitseva työntekijä. Tätä esitetään järjestöstrategian liitteessä, sekä toimintaa ja taloutta ohjaavassa suunnitelmassa. 

Alueellisen työntekijäresurssin varmistaminen on olennaista vaikuttavan ja maan laajuisen aluetoiminnan kannalta. Aluetyöntekijöiden toimenkuvaa on jatkossa kehitettävä aiempaa selvemmin alueellisen toiminnan tukemiseen, koordinoimiseen, jäsenhankinnan vahvistamiseen ja alueellisen kattavuuden varmistamiseen. Aluetyöntekijöiden tarkoituksena ei ole korvata tai väheksyä aktiivien roolia, vaan tukea ja koordinoida aktiivien työtä. Piirikohtaiset aluetyöntekijät mahdollistavat Demarinuorten alueellista toimintaa valtakunnallisesti tavalla, mitä keskittäminen Helsinkiin ei voi tarjota.

Aluetyöntekijämallin rahoituksesta vastaisi ensisijaisesti liitto ja toteutus pidettäisiin mahdollisimman kustannusneutraalina alueille. Esitämme, että vähintään puolet Demarinuorten henkilötyövuosista ohjataan alueille. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että henkilötyövuodet olisivat tasapainossa keskustoimiston ja alueiden välillä.

Demarinuorilla on nykyään käytössä kahdeksan henkilötyövuotta, kun määrään sisällytetään myös palkkiollinen puheenjohtaja. Nykyisellä määrällä henkilötyövuosia pystyttäisiin toteuttamaan neljä henkilötyövuotta alueille. Malli on sellaisenaan toteuttavissa myös silloin, jos Demarinuoret vähentävät yhden henkilötyövuoden. Emme esitä henkilötyövuosien määrän lisäämistä, vaan korkeintaan nykyisellä tasolla pitämistä.

Neljän henkilötyövuoden jakaminen kuudelle alueellisille piirijärjestölle tarkoittaisi suoraan jaettuna 66% työsopimusta jokaiseen piiriin kokonaan liiton kustantamana. Kyseessä ei ole kuitenkaan yksinkertainen laskutoimitus. Palkkausta ja työsopimuksia miettiessä piirikohtaisesti on otettava huomioon piirien tarpeet ja riittävät tunnit työntekijöille. Myös joitakin keskustoimiston tehtäviä on mahdollista tehdä aluetyön ohessa, kuten tähänkin asti on ollut käytäntönä. 

Painetta tarjota ainoastaan täysiaikaisia työsopimuksia ei oikeastaan ole. Aluetyö nuorisoliikkeessä on loistava mahdollisuus esimerkiksi opintojen ohessa, ja silloin osa-aikainen työsopimus sopii tyypillisesti parhaiten. Suuri osa aktiiveistamme ja potentiaalisista työntekijöistä ympäri maata on opiskelijoita.

Työntekijöiden turvaaminen piireihin olisi esittämällämme mallilla taloudellisisesti lähes neutraalia.

Emme esitä henkilötyövuosien lisäämistä, vaan asettamista tasapainoon alueiden ja keskustoimiston kesken. Käytännössä tämä tarkoittaa kahden henkilötyövuoden vähentämistä keskustoimistolla ja kahden henkilötyövuoden lisäämistä alueille. Suurin osa työntekijöiden sivukuluista ei tule lisääntymään: vakuutukset, loma ja työeläke maksetaan suhteessa palkkaan. Työntekijäkohtaisesti sivukuluja on lounasetu (788€/työntekijä) ja työterveys (koko työyhteisölle nykyisin 20 000€).

Aluetoiminnan rahoitus:

Emme näe aluetoiminnasta leikkausten ja Helsinkiin keskustoimistolle keskittämisen olevan välttämätöntä, tai vastaavan taloudellisiin ja toiminnallisiin muutostarpeisiin. Aluetoiminnan rahoitusosuus on viimeisten leikkausten jälkeen enään 21,3% valtionavusta, joka rikkoo ensimmäistä kertaa merkittävästi liittokokouksessa päätettyä 25% alarajaa. Rahoitusleikkausten nopeudesta kertoo se, että vielä vuonna 2022 aluetoimintaan budjetoitiin 28% suhteessa valtionapuun. Nykyinen alueilta leikkaava linja tulee johtamaan väistämättä siihen että aluetoiminta vähenee merkittävästi resurssien pienentyessä/kadotessa kokonaan. Valtaosa Demarinuorten resursseista ei ohjaudu toimintaan, vaan keskushallintoon.

Keskustoimiston kulut ovat tänä vuonna budjetin mukaan 376 150€. Suhteessa valtionapuun se on 81% ja koko Demarinuorten budjettiin 57%. Keskustoimiston osuus budjetista on kasvanut merkittävästi budjetissa.

Esitämme että alueelliseen toimintaan ohjataan liiton valtionavusta työntekijäresurssiin vähintään 30 prosenttia sekä vähintään 15 prosenttia toimintakuluihin. Tämä muutos siirtäisi toiminnan painopistettä alueille joissa suurin osa toiminnasta tapahtuu. Kun piikkiuudistusta ryhdytään valmistelemaan se tulee tehdä yhdessä alueiden kanssa. Koska piirien tilanteet ovat erilaisia jokaiselle piirille turvataan osa piikistä ilman omavastuuosuutta, jotta jokaisella piirillä on aito mahdollisuus toteuttaa aktiivista toimintaa alueellaan. Uuden mallin tulee kannustaa toiminnan tekemiseen ja käynnistämiseen. Uudessa piikkimallissa tulee ottaa jäsenjärjestöt huomioon ja mahdollistaa heille piikkijärjestelmän käyttäminen.