Toimintaamme pääsee mukaan liittymällä jäseneksi tai olemalla meihin yhteydessä esim. Instagramissa (lounaissuomendemarinuoret). Demarinuorten jäsenyys on maksuton.

Piirin alueella toimii myös Turun ja Satakunnan Demarinuoret sekä Turun Demariopiskelijat. Lisäksi varsinainen puolueemme on myös aktiivinen kaikissa kunnissa.

Hallitus:

PJ: Eino Koskinen

VPJ: Olavi Konttila

Jäsenet ja varajäsenet: Henri Aalto, Julia Nikusaari, Peeta Mittilä, Janne Tikkanen, Kalle Kurtti, Aija Heinola.

Lounais-Suomen Demarinuoret

Joulukuussa 2024 Lounais-Suomen Demarinuorten syyskokouksessa minut valittiin järjestön ensi vuoden puheenjohtajaksi. Aiemmin olin toiminut hallituksessa. Lounais-Suomen Demarinuoret on yksi Demarinuorten piirijärjestöistä, toiminta-alueenamme on Satakunta & Varsinais-Suomi.

Pääprioriteettina itselle oli jäsenhankinnan edistäminen ja uusien jäsenten hankinta sekä aktivoiminen. Toimintakauden alkaessa työn alla olivat kuitenkin huhtikuun kunta-ja aluevaalit, joihin valmistauduttiin myös piirissä. Nuoret sosialidemokraatit menestyivät mielestäni varsin hyvin, jäseniämme valittiin mm. Kaarinan, Uudenkaupungin, Raision, Mynämäen, jne... valtuustoihin. Vaalien aikana osallistuimme vaalitapahtumiin, vaalipaneeleihin ja-keskusteluihin sekä järjestimme myös omia vaalitapahtumia. 

Vaalien jälkeen järjestimme mm. yhteistyössä Vasemmistonuorten kanssa vapputapahtuman. Lisäksi monia asioita on syksylle luvassa.

Suomen historian merkittävimpiä sosialidemokraatteja

Sosialidemokraattinen puolue perustettiin Työväenpuolueen nimellä Turussa heinäkuussa 1899. Venäjän vallan alaisuudessa työväenliikkeen kannatus kasvoi ja toisaalta myös kansainväliset yhteydet sekä toimintamallit esimerkiksi Saksasta rantautuivat Suomeen. Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa ja myöhemmin myös muissa vaaleissa, SDP oli vuosikymmeniä putkeen suurin puolue Suomessa. 

Sosialidemokraattiset pääministerit ja senaatin varapuheenjohtajat

Sanna Marin 2019-2023

• Marinin hallitus 2019-2023 (SDP, KESK, VIHR, VAS, RKP)
• Liikenne- ja viestintäministeri 2019

Antti Rinne 2019

• Rinteen hallitus 2019 (SDP, KESK, VIHR, VAS, RKP)
• Eduskunnan puhemies 2019
• Valtiovarainministeri ja pääministerin sijainen 2014-2015

Paavo Lipponen 1995-2003

• Lipposen II hallitus 1999-2003 (SDP, KOK, RKP, VAS, VIHR)
• Lipposen I hallitus 1995-1999 (SDP, KOK, RKP, VAS, VIHR)
• Eduskunnan puhemies 1995, 2003-2007

Kalevi Sorsa 1972-1975, 1977-1979, 1982-1987

• Sorsan IV hallitus 1983-1987 (SDP, KESK, RKP, SMP)
• Sorsan III hallitus 1982-1983 (SDP, KESK, RKP, SKDL/LKP)
• Sorsan II hallitus 1977-1979 (SDP, KESK, RKP, LKP, SKDL)
• Sorsan I hallitus 1972-1975 (SDP, KESK, RKP, LKP)
• Eduskunnan puhemies 1989-1991
• Ulkoasiainministeri 1972, 1975-1976, 1987-1989
• Pääministerin sijainen 1975-1976, 1987-1989

Rafael Paasio 1966-1968, 1972

• Paasion II hallitus 1972 (SDP)
• Paasion I hallitus 1966-1968 (SDP, KESK, SKDL, TPSL)
• Eduskunnan puhemies 1966, 1970-1972

Väinö Tanner 1926-1927

• Tannerin hallitus 1926-1927 (SDP)
• Valtiovarainministeri 1937-1939, 1942-1944
• Kauppa- ja teollisuusministeri 1942-1943
• Ulkoasiainministeri 1939-1940
• Kansanhuoltoministeri 1940

Oskari Tokoi 1917

• Suomen senaatin puheenjohtaja (senaatin talousosaston varapuheenjohtaja) 1917
• Eduskunnan puhemies 1912-1914
• Tokoin johtama senaatti oli ensimmäinen sosialidemokraattijohtoinen hallitus maailmassa. Hallituksen toimintamahdollisuudet olivat kuitenkin itsenäistymisvuonna heikohkot eikä alkuperäinen tavoite itsenäistymisestä kesällä 1917 onnistunut, sillä porvaristo ei halunnut edistää itsenäisyyttä yhdessä sosialidemokraattien kanssa.

Sosialidemokraattiset presidentit ja valtioneuvokset

presidentti Tarja Halonen 2000-2012

• ensimmäinen nainen presidenttinä
• oikeusministeri 1990-91 & ulkoasiainministeri 1995-2000
• ministeri sosiaali- ja terveysministeriössä 1987-1990

presidentti Martti Ahtisaari 1994-2000

• Nobelin rauhanpalkinto 2008

presidentti, tohtori Mauno Koivisto 1982-1994 ja pääministerinä 1968-1970, 1979-1982

• Koiviston II hallitus 1979-1982 (SDP, KESK, SKDL, RKP)
• Koiviston I hallitus 1968-1970 (SDP, KESK, SKDL, RKP, TPSL)
• pääministerin sijainen 1972
• valtiovarainministeri 1966-1967, 1972
• Suomen Pankin pääjohtaja 1968-1982

valtioneuvos Karl-August Fagerholm

• Fagerholmin III hallitus 1958-1959 (SDP, ML, KOK, KP, RKP)
• Fagerholmin II hallitus 1956-1957 (SDP, ML, RKP)
• Fagerholmin I hallitus 1948-1950 (SDP)
• Eduskunnan puhemies 1945-1948, 1950-1956, 1957-1958, 1958-1962, 1965-1966
• ulkoasiainministeri 1958-1959
• sosiaaliministeri 1937-1943, 1944
• Alkon pääjohtaja 1952-1968

Suomen Sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtajat ja puoluesihteerit

1. Nils af Ursin 1899-1900 (puoluesiht. J. K. Kari)
2. Johan Adolf Salminen 1900 (puoluesiht. J. K. Kari)
3. Karl Fredrik Hellsten 1900-1903 (puoluesiht. J. K. Kari)
4. Taavi Tainio 1903-1905 (puoluesiht. J. K. Kari)
5. Emil Perttilä 1905-1906 (puoluesiht. Yrjö Sirola)
6. Edvard Valpas-Hänninen 1906-1909 (puoluesiht. Matti Turkia)
7. Matti Paasivuori 1909-1911, 1913-1917 & 1926-1930 (puoluesiht. Matti Turkia 1906-1918 & puoluesiht. K. H. Wiik 1926-1936)
8. Otto Wille Kuusinen 1911-1913 (puolusiht. Matti Turkia)
9. Jussi Pietikäinen 1917 (puoluesiht. Matti Turkia)
10. Kullervo Manner 1917-1918 (puoluesiht. Matti Turkia)
11. Väinö Tanner 1918-1926 & 1957-1963 (puolusiht. Taavi Tainio 1918-1926 & puoluesiht. Kaarlo Pitsinki 1957-1966)
12. Kaarlo Harvala 1930-1942 (puoluesiht. K. H. Wiik 1926-1936 & puoluesiht. Aleksi Aaltonen 1936-1944)
13. Väinö Salovaara 1942-1944 (puoluesiht. Aleksi Aaltonen)
14. Onni Hiltunen 1944-1946 (puoluesiht. Unto Varjonen)
15. Emil Skog 1946-1957 (puoluesiht. Väinö Leskinen)
16. Rafael Paasio 1963-1975 (puoluesiht. Kaarlo Pitsinki 1957-1966, Erkki Raatikainen 1966-1969 & Kalevi Sorsa 1969-1975)
17. Kalevi Sorsa 1975-1987 (puolusiht. Ulf Sundqvist 1975-1981 & Erkki Liikanen 1981-1987)
18. Pertti Paasio 1987-1991 (puoluesiht. Ulpu Iivari)
19. Ulf Sundqvist 1991-1993 (puoluesiht. Markku Hyvärinen)
20. Paavo Lipponen 1993-2005 (puoluesiht. Markku Hyvärinen 1991-1996, Kari Laitinen 1996-2002 & Eero Heinäluoma 2002-2005)
21. Eero Heinäluoma 2005-2008 (puoluesiht. Maarit Feldt-Ranta)
22. Jutta Urpilainen 2008-2014 (puoluesiht. Ari Korhonen 2008-2010, Mikael Jungner 2010-2012 & Reijo Paananen 2012-2017)
23. Antti Rinne 2014-2020 (puoluesiht. Reijo Paananen 2012-2017 & Anton Rönnholm 2017-2020)
24. Sanna Marin 2020-2023 (puoluesiht. Anton Rönnholm)
25. Antti Lindtman 2023- (puoluesiht. Mikkel Näkkäläjärvi)

Muita merkittäviä poliitikkoja

Lähteenä eduskunta.fi

Wäinö Wuolijoki

• Eduskunnan puhemies 1921-1922, 1922-1923, 1925-1926
• Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri 1926-1927
• Kulkulaitosvaliokunnan pj. 1922-1923
• Maatalousvaliokunnan pj. 1919-1921
• Valtionvarainvaliokunnan pj. 1909-1910
• Tarkastusvaliokunnan pj. 1907-1909, 1919-1920
• Suurlähettiläs Saksassa ja Itävallassa 1927-1933
• Suurlähettiläs Alankomaissa 1933-1938
• Suurlähettiläs Norjassa 1933-1940
• Kansanedustaja 1907-1910, 1919-1927

Väinö Hakkila

• Eduskunnan puhemies 1936-1945
• Oikeusministeri 1926-1927
• Ulkoasiainvaliokunnan pj. 1936-1937
• Suuren valiokunnan pj. 1922-1923, 1929
• Laki-ja talousvaliokunnan pj. 1919-1921, 1928-1929
• Tampereen kunnallispormestari 1920-1952
• Vankeinhoitohallituksen ylijohtaja 1917-1918
• Kansanedustaja 1919-1945, 1948-1958

Veikko Helle

• Eduskunnan puhemies 1976-1978
• Pääministerin sijainen 1970-1971
• Työvoimaministeri 1970-1971, 1972, 1982-1983
• Ministeri kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriössä 1970
• Talousvaliokunnan pj. 1958-1970, 1972-1973
• Kansanedustaja 1951-1983, Vihdin kunnanvaltuutettu 1937-1988

Matti Ahde

• Eduskunnan puhemies 1987-1989
• Sisäasiainministeri 1982-1983
• Ympäristöministeri 1983-1987
• Tarkastusvaliokunnan pj. 2007-2011
• Eduskuntaryhmän puheenjohtaja 1975-1983
• Kansanedustaja 1970-1990, 2003-2011

Jukka Mikkola

• Eduskunnan puhemies 1999
• Kansanedustaja 1983-1987, 1995-2003

tohtori Erkki Tuomioja

• Ulkoasiainministeri 2000-2007, 2011-2015
• Kauppa- ja teollisuusministeri 1999-2000
• Suuren valiokunnan pj. 1995-1999, 2007-2011
• Eduskuntaryhmän puheenjohtaja 1996-1999
• Kansanedustaja 1970-1979, 1991-2023

tohtori Sinikka Laisaari (ent. Mönkäre)

• Sosiaali- ja terveysministeri 1995-2005
• Kauppa- ja teollisuusministeri 2000-2003
• Työministeri 1999-2000
• Kansanedustaja 1987-1991, 1995-2006

Antti Kalliomäki

• Valtiovarainministeri 2003-2005
• Pääministerin sijainen 2003-2005
• Opetusministeri 2005-2007
• Kauppa- ja teollisuusministeri 1995-1999
• Eduskuntaryhmän puheenjohtaja 1991-1995, 1999-2003
• Kansanedustaja 1983-2011, kunnanvaltuutettu 1984-2000, 2005-2008

Matti Puhakka

• Työvoimaministeri 1987-1991
• Liikenneministeri 1983-1984
• Sosiaalivaliokunta pj. 1979-1984
• Suuri valiokunta pj. 1975-1976
• Kansanedustaja 1975-1991, 1995-1996, kunnanvaltuutettu 1972-1996

Uuno Takki

• Kauppa- ja teollisuusministeri 1942-1944, 1946-1950
• Ministeri kauppa- ja teollisuusministeriössä 1945-1946
• Opetusministeri 1944-1945
• Lahden kaupunginjohtaja 1938-1942
• Kansanedustaja 1945-1952, 1966-1968

Tarja Filatov

• Työministeri 2000-2007
• Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan pj. 2011-2019
• Eduskuntaryhmän pj. 2007-2010
• Sitran hallintoneuvoston pj. 2020-2023
• Kansanedustaja 1995-

Tuula Haatainen

• Työministeri 2019-2023
• Sosiaali- ja terveysministeri 2005-2007
• Opetusministeri 2003-2005
• Sivistysvaliokunnan pj. 2023-
• Sosiaali- ja terveysvaliokunnan pj. 2003, 2015-2018
• Helsingin apulaiskaupunginjohtaja 2007-2012
• Kansanedustaja 1996-2007, 2015-, kunnanvaltuutettu 1989-2007, 2017-

Krista Kiuru

• Perhe- ja peruspalveluministeri 2019-2022, 2022-2023
• Opetus-ja viestintäministeri 2014-2015
• Opetusministeri 2013-2014
• Asunto- ja viestintäministeri 2011-2013
• Sosiaali- ja terveysvaliokunnan pj. 2018-2019, 2023-
• Kansanedustaja 2007-, kunnanvaltuutettu 2001-

varatuomari Jermu Laine

• Ministeri valtiovarainministeriössä 1982-1983
• Ulkomaankauppaministeri 1973-1975, 1983-1987
• Tullin pääjohtaja 1987-1994
• Kansanedustaja 1975-1987

Johannes Koskinen

• Oikeusministeri 1999-2005
• Ulkoasiainvaliokunnan pj. 2023, 2024-
• Valtiovarainvaliokunnan pj. 2019-2023
• Perustuslakivaliokunnan pj. 2011-2015
• Kansanedustaja 1991-2015, 2019-

Reino Oittinen

• Pääministerin sijainen 1957-1958, 1964, 1966-1968
• Opetusministeri 1948-1950, 1951-1953, 1957-1958, 1963-1964, 1966-1968
• Kouluhallituksen pääjohtaja 1950-1972

Väinö Leskinen

• Ulkoasiainministeri 1970-1971
• Ministeri kauppa- ja teollisuusministeriössä 1968-1970
• Sisäasiainministeri 1954-1955
• Sosiaaliministeri 1952-1953, 1958-1959
• Työväen Urheiluliiton pj. 1951-1955
• Puolueen puoluesihteeri 1946-1957
• Aseveljien Liiton pääsihteeri 1943-1944
• Työväen Urheiluliiton pääsihteeri 1940-1943
• Kansanedustaja 1945-1948, 1951-1970

Pirkko Työläjärvi

• Kauppa- ja teollisuusministeri 1981-1982
• Ministeri valtiovarainministeriössä 1979-1981
• Sosiaali- ja terveysministeri 1977-1979
• Ministeri sosiaali- ja terveysministeriössä 1975-1976
• Turun ja Porin läänin maaherra 1985-1997
• Kansanedustaja 1972-1985

talousneuvos Miina Sillanpää

• ensimmäinen nainen ministerinä
• Ministeri sosiaaliministeriössä 1926-1927
• Presidentin valitsijamies 1925, 1931, 1937, 1940, 1943
• Sos. Dem. Naisliiton pj. 1921-1932, 1946-1947
• Kansanedustaja 1907-1911, 1914-1917, 1919-1933, 1936-1948

Penna Tervo

• Valtiovarainministeri 1954-1956
• Kauppa- ja teollisuusministeri 1951-1953, 1954
• Työväen Urheiluliiton pj. 1955-1956
• Kansanedustaja 1946-1956

Meeri Kalavainen

• Ministeri opetusministeriössä 1970-1971
• Sos. Dem. Naisten pj. 1972-1984
• Presidentin valitsijamies 1950, 1956, 1962, 1968
• Kansanedustaja 1948-1979

Kaarina Suonio

• Opetusministeri 1982-1986
• Kulttuuriministeri 1982
• Hämeen läänin maaherra 1994-1997
• Tampereen apulaiskaupunginjohtaja 1986-1992
• Kansanedustaja 1975-1986

Sirpa Paatero

• Kuntaministeri 2019-2023
• Kunta- ja omistajaohjausministeri 2019
• Kehitysministeri 2014-2015
• Työväen Urheiluliiton pj. 2007-2016
• Kansanedustaja 2006-2023, kunnanvaltuutettu 2000-2025

Timo Harakka

• Liikenne- ja viestintäministeri 2019-2023
• Työministeri 2019
• Kansanedustaja 2015-, kunnanvaltuutettu 2021-

Jouni Backman

• Ympäristöministeri 2002-2003
• Ministeri sisäasiainministeriössä 1995-1999
• Eduskuntaryhmän pj. 2003-2007, 2011-2015
• Kansanedustaja 1987-2007, 2011-2015, kunnanvaltuutettu 1985-1995, 2005-

Tytti Tuppurainen

• Eurooppa- ja omistajaohjausministeri 2019-2023
• Eurooppaministeri 2019
• Sos. Dem. Naisten pj. 2014-2024
• Eduskuntaryhmän pj. 2023-
• Kansanedustaja 2011, kunnanvaltuutettu 2000-

Puolueen ja sosialidemokraattisten voimien menestyminen vaaleissa

Euroopan parlamentin vaalit

Vaaleissa valitaan kaikki jäsenet Euroopan parlamenttiin. Suomesta on valittu 13-16 edustajaa.

Eduskunnan suorittama vaali 1994

• SDP (Ulpu Iivari, Riitta Myller, Saara-Maria Paakkinen & Mikko Rönnholm)
• VAS (Marjatta Stenius-Kaukonen)
• KOK (Riitta Juoppila, Ritva Laurila, Pirjo Rusanen & Kyösti Toivonen)
• KESK & RKP (Timo Järvilahti, Seppo Pelttari, Olli Rehn, Mirja Ryynänen, Paavo Väyrynen & Elisabeht Rehn)
• VIHR (Heidi Hautala)

EU-vaalit 1996 (vain Suomessa)

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 21% ja 4/16 paikkaa. (Jörn Donner, Riitta Myller, Reino Paasilinna & Pertti Paasio)
• Muut työväenliikkeen puolueet (VAS, SEP, SSP) 11% ja 2/16 paikkaa.

EU-vaalit 1999

• SDP:n kannatus Suomessa 18% ja 3/16 paikkaa. (Ulpu Iivari, Riitta Myller & Reino Paasilinna)
• Euroopan sos.dem. (PES) puolueen kannatus 29% ja 180/626 paikkaa.
• Muut työväenliikeen puolueet (EUL-NGL) 7% ja 42/626 paikkaa.

EU-vaalit 2004

• SDP:n kannatus Suomessa 21% ja 3/14 paikkaa. (Riitta Myller, Reino Paasilinna & Lasse Lehtinen)
• Euroopan sos.dem. (PES) puolueen kannatus 27% ja 200/732 paikkaa.
• Muut työväenliikkeen puolueet (EUL-NGL) 6% ja 41/732 paikkaa.

EU-vaalit 2009

• SDP:n kannatus Suomessa 18% ja 2/13 paikkaa. (Liisa Jaakonsaari & Mitro Repo)
• SDP oli ensimmäistä kertaa kolmanneksi paras, aiemmin ollut aina toiseksi suurin.
• Euroopan sos.dem. (PES) puolueen kannatus 25& ja 183/736 paikkaa.
• Muut työväenliikkeen puolueet (EUL-NGL) 5% ja 35/736 paikkaa.

EU-vaalit 2014

• SDP:n kannatus Suomessa 12% ja 2/13 paikkaa. (Liisa Jaakonsaari & Miapetra Kumpula-Natri)
• Puolueen osalta äärimmäisen huono tulos, ensimmäistä kertaa vaaleissa vasta neljäs.
• Euroopan sos.dem. (PES) puolueen kannatus 24% ja 185/751 paikkaa.
• Muut työväenliikkeen puolueet (GUE-NGL) 6% ja 45/751 paikkaa.

EU-vaalit 2019

• SDP:n kannatus Suomessa 15% ja 2/13 paikkaa. (Miapetra Kumpula-Natri & Eero Heinäluoma)
• SDP oli kolmanneksi suosituin puolue Suomessa. Vasemmistoliitto toisiksi suosituin 17%.
• Euroopan sos.dem. (PES) puolueen kannatus 18% ja 154/751 paikkaa.
• Muut työväenliikkeen puolueet (GUE-NGL) 5% ja 41/751 paikkaa.

EU-vaalit 2024

• SDP:n kannatus Suomessa 15% ja 2/15 paikkaa. (Eero Heinäluoma & Maria Guzenina)
• SDP oli kolmanneksi suosituin puolue Suomessa.
• Euroopan sos.dem. (PES) puolueen kannatus 18% ja 129/720 paikkaa.
• Muut työväenliikkeen puolueet (The Left) 7% ja 31/720 paikkaa.

Eduskuntavaalit

Eduskuntavaaleissa valitaan kansanedustajat edustamaan kansalaisia valtiopäiville. Ensimmäiset vaalit järjestettiin jo Venäjän vallan alaisuudessa, jolloin eduskunnan mahdollisuudet olivat jokseenkin erilaiset kuin nykypäivänä.

Eduskuntavaalit 1907

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 37% ja 80/200 paikkaa.
• Muut työväenliikkeen puolueet (KrTl) 1,55% ja 2/200 paikkaa.

Eduskuntavaalit 1908

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 38% ja 83/200 paikkaa.
• Muut työväenliikkeen puolueet (KrTl) 2,33% ja 2/200 paikkaa.

Eduskuntavaalit 1909

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 40% ja 84/200 paikkaa.
• Muut työväenliikkeen puolueet (KrTl) 2,75% ja 1/200 paikkaa

Eduskuntavaalit 1910

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 40% ja 86/200 paikkaa.
• Muut työväenliikkeen puolueet (KrTl) 2,19% ja 1/200 paikkaa.

Eduskuntavaalit 1911

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 40% ja 86/200 paikkaa.
• Muut työväenliikkeen puolueet (KrTl) 2,15% ja 1/200 paikkaa.

Eduskuntavaalit 1913

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 43% ja 90/200 paikkaa.
• Muut työväenliikkeen puolueet (KrTl) 1,77%

Eduskuntavaalit 1916

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 47% ja 103/200 paikkaa
• Muut työväenliikkeen puolueet (KrTl) 1,84% ja 1/200 paikkaa.

Eduskuntavaalit 1917

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 45% ja 92/200 paikkaa.
• Muut työväenliikkeen puolueet (KrTl) 1,56%

Eduskuntavaalit 1919

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 38% ja 80/200 paikkaa.
• Muut työväenliikkeen puolueet (KrTl) 1,53% ja 2/200 paikkaa.

Eduskuntavaalit 1922

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 25% ja 53/200 paikkaa.
• Muut työväenliikkeen puolueet (SSTP) 14,81% ja 27/200 paikkaa.

Eduskuntavaalit 1924

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 29% ja 60 paikkaa.
• Muut työvenliikkeen puolueet (STPV) 10,45% ja 18 paikkaa.

Eduskuntavaalit 1927

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 28% ja 60 paikkaa.
• Muut työväenliikkeen puolueet (STPV) 12% ja 20 paikkaa.

Eduskuntavaalit 1929

• SDP:n valtakunnallinen kanantus 27% ja 59 paikkaa.
• Muut työväenliikkeen puolueet (STPV) 13% ja 23 paikkaa. 
• Ensimmäistä kertaa SDP ei saanut eniten paikkoja eduskuntaan, Maalaisliitto sai 60 paikkaa. SDP sai kuitenkin eniten ääniä.

Eduskuntavaalit 1930

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 34% ja 66 paikkaa
• Muut työväenliikkeen puolueet (STPV & RVP) 1,84% ja 1 paikka.

Eduskuntavaalit 1933

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 37% ja 78 paikkaa.
• Muut työväenliikkeen puolueet 0,25%

Eduskuntavaalit 1936

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 39% ja 83 paikkaa.

Eduskuntavaalit 1939

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 40% ja 85 paikkaa.
• Muut työväenliikkeen puolueet 0,46%

Eduskuntavaalit 1945

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 25% ja 50 paikkaa.
• Muut työväenliikkeen puolueet (SKDL, RVP) 23,95% ja 50 paikkaa.
• SKDL:n ja kommunistien toiminta sallittiin sotien jälkeen.

Eduskuntavaalit 1948

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 26% ja 54 paikkaa. 
• Muut työväenliikkeen puolueet (SKDL) 20% ja 38 paikkaa.
• Maalaisliitto sai toisen kerran historian aikana eniten kansanedustajia, vaikka SDP saikin eniten ääniä.

Eduskuntavaalit 1951

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 27% ja 53 paikkaa.
• Muut työväenliikkeen puolueet (SKDL, RVP) 22% ja 43 paikkaa.

Eduskuntavaalit 1954

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 26% ja 54 paikkaa.
• Muut työväenliikkeen puolueet (SKDL) 22% ja 43 paikkaa.

Eduskuntavaalit 1958

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 23% ja 48 paikkaa
• SKDL:n valtakunnallinen kannatus 23% ja 50 paikkaa. Muut työväenliikkeen puolueet (TPSL) 1,75% ja 3 paikkaa.
• Kolmannen kerran SDP ei saanut eniten paikkoja ja ensimmäinen kerran SKDL sai eniten paikkoja sekä ääniä.

Eduskuntavaalit 1962

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 20% ja 38 paikkaa. 
• SKDL:n valtakunnallinen kannatus 22% ja 47 paikkaa. Muut työväenliikkeen puolueet (TPSL) 4,36% ja 2 paikkaa.
• Maalaisliitto sai eniten ääniä ja paikkoja, SDP:lle neljäs kerta ilman vaalivoittoa ja ensimmäinen kerta vaalien kolmantena.

Eduskuntavaalit 1966

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 27% ja 55 paikkaa. SDP palasi suurimmaksi puolueeksi.
• Muut työväenliikkeen puolueet (SKDL, TPSL) 24% ja 48 paikkaa. 

Eduskuntavaalit 1970

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 23% ja 52 paikkaa.
• Muut työväenliikeen puolueet (SKDL, TPSL) 18% ja 36 paikkaa.

Eduskuntavaalit 1972

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 26% ja 55 paikkaa.
• Muut työväenliikkeen puolueet (SKDL, TPSL) 18% ja 37 paikkaa.

Eduskuntavaalit 1975

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 25% ja 54 paikkaa.
• Muut työväenliikkeen puolueet (SKDL, STP) 19% ja 40 paikkaa.

Eduskuntavaalit 1979

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 24% ja 52 paikkaa.
• Muut työväenliikkeen puolueet (SKDL, STP) 18% ja 35 paikkaa.

Eduskuntavaalit 1983

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 27% ja 57 paikkaa.
• Muut työväenliikkeen puolueet (SKDL) 13% ja 26 paikkaa.

Eduskuntavaalit 1987

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 24% ja 56 paikkaa.
• Muut työväenliikkeen puolueet (SKDL, Deva) 14% ja 20 paikkaa.

Eduskuntavaalit 1991

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 22% ja 48 paikkaa.
• Muut työväenliikkeen puolueet (VAS, KTP, SSP) 10% ja 19 paikkaa.
• Viidennen kerran SDP ei ollut paikkamäärältään suurin puolue.

Eduskuntavaalit 1995

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 28% ja 63 paikkaa.
• Muut työväenliikkeen puolueet (VAS, SSP, KTP, SEP) 12% ja 22 paikkaa.

Eduskuntavaalit 1999

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 23% ja 51 paikkaa.
• Muut työväenliikkeen puolueet (VAS, SKP, SSP, SEP) 11% ja 20 paikkaa.

Eduskuntavaalit 2003

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 24% ja 53 paikkaa.
• Muut työväenliikkeen puolueet (VAS, SKP, SSP, KTP) 10% ja 19 paikkaa.
• Kuudes kerta historiassa, kun SDP ei ollut suurin puolue.

Eduskuntavaalit 2007

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 21% ja 45 paikkaa. 
• Muut työväenliikkeen puolueet (VAS, SKP, SSP, KTP, STP) 9% ja 17 paikkaa.
• Seitsemäs kerta historiassa, kun SDP ei ollut suurin puolue ja historian toinen kerta kolmanneksi suurimpana puolueena.

Eduskuntavaalit 2011

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 19% ja 42 paikkaa.
• Muut työväenliikkeen puolueet (VAS, SKP, SSP, STP, KTP) 9% ja 14 paikkaa.
• Kahdeksas kerta historiassa, kun SDP ei ollut suurin puolue. Kokoomus oli kannatetuin puolue.

Eduskuntavaalit 2015

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 16% ja 34 paikkaa. Puolueen kautta aikain huonoin tulos eduskuntavaaleissa. SDP oli ensimmäistä kertaa neljänneksi suurin puolue ja yhdeksättä kertaa vaalivoitto mennyt sivuun.
• Muut työväenliikkeen puolueet (VAS, SKP, KTP, STP) 7% ja 12 paikkaa.

Eduskuntavaalit 2019

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 18% ja 40 paikkaa. 
• Muut työväenliikkeen puolueet (VAS, SKP) 8% ja 16 paikkaa.

Eduskuntavaalit 2023

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 20% ja 43 paikkaa.
• Muut työväenliikkeen puolueet (VAS) 7% ja 11 paikkaa.
• Kymmenes kerta historiassa, kun SDP ei ollut suurin puolue ja kolmas kerta kolmanneksi suurimpana puolueena.

Aluevaalit

Aluevaaleissa valitaan hyvinvointialueiden aluevaltuutetut päättämään sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista.

Aluevaalit 2022

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 19% ja 277/1379 paikkaa. Kokoomus voitti ensimmäiset vaalit SDP:n ollessa toinen.
• Muut työväenliikkeen puolueet (VAS) 8 % ja 100/1379 paikkaa.

Aluevaalit 2025

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 23% ja 321/1379 paikkaa. SDP voitti historiansa ensimmäiset aluevaalit, Kokoomuksen sijoittuessa toiseksi ja Keskustan kolmanneksi.
• Muut työväenliikkeen puolueet (VAS) 9% ja 117/1379 paikkaa.

Kuntavaalit

Kuntavaaleissa valitaan kunnanvaltuutetut päättämään kuntien asioista, kuten koulutuksesta ja kaavoituksesta sekä aiemmin myös sosiaali-ja terveyspalveluista.

Kunnallisvaalit 1918

• Sosialistiset / sos. dem. listat 36%

Kunnallisvaalit 1919

• Sosialistiset / sos. dem. listat 47%

Kunnallisvaalit 1920

• Sosialistiset / sos. dem. listat 48%

Kunnallisvaalit 1921

• Sosialistiset / sos. dem. listat 44%

Kunnallisvaalit 1922

• Sosialistiset / sos. dem. listat 40% ja 4441/11935 valtuutettua.
• Kaarinassa 23/24 valtuutettua.
• Piikkiössä 11/18 valtuutettua.
• Kuusluoto (Kuusisto) 1/12 valtuutettua.

Kunnallisvaalit 1923

• Sosialistiset / sos. dem. listat 38% ja 4318/12109 valtuutettua.
• Kaarinassa 24/24 valtuutettua.
• Piikkiössä 10/18 valtuutettua.
• Kuusluoto (Kuusisto) 1/12 valtuutettua.

Kunnallisvaalit 1924

• Sosialistiset / sos.dem. listat 39% ja 3973/12218 valtuutettua.
• Kaarinassa 22/24 valtuutettua.
• Piikkiössä 9/18 valtuutettua.
• Kuusluoto (Kuusisto) 1/12 valtuutettua.

Kunnallisvaalit 1925

• Sosialistiset / sos. dem. listat 40% ja 3807/12314 valtuutettua.
• Kaarinassa 19/24 valtuutettua.
• Piikkiössä 8/18 valtuutettua.
• Kuusluoto (Kuusisto) 1/12 valtuutettua.

Kunnallisvaalit 1928

• Sosialistiset / sos.dem. listat 43% ja 3767/10776 valtuutettua.
• Kaarinassa 17/23 valtuutettua.
• Piikkiössä 7/15 valtuutettua.
• Kuusluoto (Kuusisto) 0 valtuutettua.

Kunnallisvaalit 1930

• Sosialistiset / sos. dem. listat 36% ja 3119/11032 valtuutettua.

Kunnallisvaalit 1933

• Sosialistiset / sos. dem. listat 36% ja 3183/11087 valtuutettua.

Kunnallisvaalit 1936

• Sosialistiset / sos. dem. listat 37% ja 3310/10800 valtuutettua.

Kunnallisvaalit 1945

• Vasemmistolaiset ryhmät (SDP, SKDL, ym) 48% ja 4596/9981 valtuutettua, joista SDP:llä 2100.

Kunnallisvaalit 1947

Kunnallisvaalit 1950

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 25% ja 
• Muut työväenliikkeen puolueet (SKDL, ym) 23% ja 2517/12236 valtuutettua.

Kunnallisvaalit 1953

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 26% ja 
• Muut työväenliikkeen puolueet (SKDL, ym) 23% ja 2551/12321 valtuutettua.

Kunnallisvaalit 1956

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 25% ja 
• Muut työväenliikkeen puolueet (SKDL, ym) 21% ja 2279/12361 valtuutettua.

Kunnallisvaalit 1960

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 21% ja 2261/12408 valtuutettua.
• Muut työväenliikkeen puolueet (SKDL, TPSL, ym) 25% ja 2672/12408 valtuutettua.

Kunnallisvaalit 1964

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 25% ja 2856/12325 valtuutettua.
• Muut työväenliikkeen puolueet (SKDL, ym.) 25% ja 2732/12325 valtuutettua.

Kunnallisvaalit 1968

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 24% ja 2351/11856 valtuutettua.
• Muut työväenliikkeen puolueet (SKDL, TPSL) 18% ja 1907/11856 valtuutettua.

Kunnallisvaalit 1972

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 27% ja 2533/11191 valtuutettua.
• Muut työväenliikkeen puolueet (SKDL, TPSL) 18 % ja 1721/11191 valtuutettua.

Kunnallisvaalit 1976

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 25% ja 2735/12739 valtuutettua.
• Muut työväenliikkeen puolueet (SKDL, STP) 19% ja 2052/12739 valtuutettua.

Kunnallisvaalit 1980

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 26% ja 2820/12777 valtuutettua.
• Muut työväenliikkeen puolueet (SKDL) 17% ja 1835/12777 valtuutettua.

Kunnallisvaalit 1984

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 25% ja 2830/12881 valtuutettua.
• Muut työväenliikkeen puolueet (SKDL) 13% ja 1482/12881 valtuutettua.

Kunnallisvaalit 1988

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 25% ja 2866/12842 valtuutettua.
• Muut työväenliikkeen puolueet (SKDL, Deva, SEP) 14% ja 1341/12842 valtuutettua.

Kunnallisvaalit 1992

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 27% ja 3130/12571 valtuutettua.
• Muut työväenliikkeen puolueet (VAS, SSP, KTP, SEP) 12% ja 1327/12571 valtuutettua.

Kunnallisvaalit 1996

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 25% ja 2743/12482 valtuutettua.
• Muut työväenliikkeen puolueet (VAS, KTP, SEP, SSP) 11% ja 1134/12482 valtuutettua.

Kunnallisvaalit 2000

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 23% ja 2559/12278 valtuutettua.
• Muut työväenliikkeen puolueet (VAS, SKP, KTP, SSP) 10% ja 1044/12278 valtuutettua.

Kunnallisvaalit 2004

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 24% ja 2585/11966 valtuutettua.
• Kaarinassa 12/43 valtuutettua.
• Piikkiössä 5/27 valtuutettua.
• Muut työväenliikkeen puolueet (VAS, SKP, STP, KTP, SSP) 11% ja 1006/11966 valtuutettua.

Kunnallisvaalit 2008

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 21% ja 2066/10412 valtuutettua.
• Kaarinassa 13/51 valtuutettua.
• Muut työväenliikkeen puolueet (VAS, SKP, SSP) 9% ja 844/10412 valtuutettua.

Kunnallisvaalit 2012 

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 20% ja 1729/9674 valtuutettua.
• Kaarinassa 12/51 valtuutettua.
• Muut työväenliikkeen puolueet (VAS, SKP) 8% ja 649/9674 valtuutettua.

Kuntavaalit 2017

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 19% ja 1697/8999 valtuutettua.
• Kaarinassa 12/51 valtuutettua.
• Muut työväenliikken puolueet (VAS, SKP) 9% ja 660/8999 valtuutettua.

Kuntavaalit 2021

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 18% ja 1451/8859 valtuutettua.
• Kaarinassa 11/51 valtuutettua.
• Muut työväenliikkeen puolueet (VAS) 8% ja 508/8859 valtuutettua.

Kuntavaalit 2025

• SDP:n valtakunnallinen kannatus 23% ja 1699/8586 valtuutettua. 
• Kaarinassa 14/51 valtuutettua.
• Muut työväenliikkeen puolueet (VAS) 9% ja 536/8586 valtuutettua.

Presidentinvaalit

Tasavallan presidentti valitaan nykyään suoralla kansanvaalilla, aiemmin valittu mm. valitsijamiesvaaleilla ja poikkeuslaeilla. Tasavallan presidentti on Suomen valtionpäämies.

Vaalit 1919 - K. J. Ståhlberg (ed.) 143 ääntä

• C. G. E. Mannerheim, sit. 50 ääntä
• L. K. Relander, ml. 1 ääni
• Väinö Tanner, sd. 1 ääni

Vaalit 1925 - L. K. Relander (ml.) 172 ääntä 3. kierroksella

• Väinö Tanner, sd. 78 ääntä 1. kierroksella ja 2 ääntä 2. kierroksella
• Risto Ryti, ed. 33 ääntä 1. kierroksella, 104 ääntä 2. kierroksella ja 109 ääntä 3. kierroksella.
• Väinö Voionmaa, sd. 1 ääni 1. kierroksella
• SDP:n kannatus valitsijamiesvaaleissa 27% ja 79/300 valitsijamiestä.

Vaalit 1931 - Pehr Evind Svinhufvud (kok.) 151 ääntä 3. kierroksella.

• Väinö Tanner, sd. 90 ääntä 1. kierroksella
• K. J. Ståhlberg, ed. 58 ääntä 1. kierroksella, 149 ääntä 2. kierroksella ja 149 ääntä 3. kierroksella.
• Kyösti Kallio, ml. 64 ääntä 1. kierroksella ja 53 ääntä 2. kierroksella.
• SDP:n kannatus valitsijamiesvaaleissa 30% ja 90/300 valitsijamiestä.

Vaalit 1937 - Kyösti Kallio (ml.) 177 ääntä 2. kierroksella

• K. J. Ståhlberg, ed. 150 ääntä 1. kierroksella ja 19 ääntä 2. kierroksella.
• Pehr Evind Svinhufvud, kok. 94 ääntä 1. kierroksella ja 104 ääntä 2. kierroksella.
• SDP:n kannatus valitsijamiesvaaleissa 31% ja 95/300 valitsijamiestä.

Vaalit 1940 - Risto Ryti (ed.) 288 ääntä

• Johan Helo (sos. ed.-ryhmä) 4 ääntä
• T. M. Kivimäki, ed. 1 ääni
• Pehr Evind Svinhufvud, kok. 1 ääni
• Vuoden 1937 valitsijamiehet suorittivat vaalin eduskunnan säätämän poikkeuslain turvin.

Vaalit 1943 - Risto Ryti (ed.) 269 ääntä

• tyhjiä ääniä 24
• V. A. Kotilainen, sit. 4 ääntä
• Arvo Manner, sit. 1 ääni
• C. G. E. Mannerheim, sit. 1 ääni
• K. J. Ståhlberg, ed. 1 ääni
• Vuoden 1937 valitsijamiehet suorittivat vaalin eduskunnan säätämän poikkeuslain turvin.

Vaalit 1944 - Carl Gustaf Emil Mannerheim (sit).

• Eduskunta sääti poikkeuslain, jolla valittiin suoraan Mannerheim tasavallan presidentiksi.

Vaalit 1946 - Juho Kusti Paasikivi (kok.) 159 ääntä

• K. J. Ståhlberg, ed. 14 ääntä
• tyhjiä ääniä 11, poissa 13 ja 2 ei läsnä.
• Vaalin suoritti eduskunta.

Vaalit 1950 - Juho Kusti Paasikivi (kok.) 171 ääntä

• Mauno Pekkala, skdl. 67 ääntä
• Urho Kekkonen, ml. 62 ääntä
• SDP:n kannatus valitsijamiesvaaleissa 22% ja 64/300 valitsijamies.

Vaalit 1956 - Urho Kekkonen (ml.) 151 ääntä

• Karl-August Fagerholm, sd. 72 ääntä 1. kierroksella, 114 ääntä 2. kierroksella ja 149 ääntä 3. kierroksella.
• J. K. Paasikivi, kok. 84 ääntä 2. kierroksella.
• Sakari Tuomioja, kok. / vl. 57 ääntä 1. kierroksella.
• Eino Kilpi, skdl. 56 ääntä 1. kierroksella.
• Ralf Törngren, r. 20 ääntä 1. kierroksella.
• Eero Rydman, kp. 7 ääntä 1. kierroksella.
• SDP:n kannatus valitsijamiesvaaleissa 23% ja 72/300 valitsijamiestä.

Vaalit 1962 - Urho Kekkonen (ml. / kp.) 199 ääntä

• Paavo Aitio, skdl. 62 ääntä
• Rafael Paasio, sd. 37 ääntä
• Emil Skod, tpsl. 2 ääntä
• SDP:n kannatus valitsijamiesvaaleissa 13% ja 36/300 valitsijamiestä.

Vaalit 1968 - Urho Kekkonen (kesk. / skdl. / sdp / tpsl / rkp) 201 ääntä

• Matti Virkkunen, kok. 66 ääntä
• Veikko Vennamo, smp. 33 ääntä
• SDP:n kannatus valitsijamiesvaaleissa 15% ja 55/300 valitsijamiestä.

Vaalit 1978 - Urho Kekkonen (sdp / kesk. / skdl. / kok. / rkp / lkp / stp. / syp.) 259 ääntä

• Raino Westerholm, skl. 25 ääntä
• Veikko Vennamo, smp. 10 ääntä
• Ahti M. Salonen, spk. 6 ääntä
• SDP:n kannatus valitsijamiesvaaleissa 23% ja 74/300 valitsijamiestä.

Vaalit 1982 - Mauno Koivisto (sd. / pop.) 167 ääntä

• Harri Holkeri, kok. 58 ääntä
• Johannes Virolainen, kesk. 53 ääntä
• Kalevi Kivistö, skdl. 11 ääntä
• Jan-Magnus Jansson, r. 11 ääntä
• Helvi Sipilä, lkp. 1 ääni
• SDP:n kannatus valitsijamiesvaaleissa 43% ja 144/301 valitsijamiestä.

Vaalit 1988 - Mauno Koivisto (sdp / smp / pk) 49% kansanvaalin äänistä sekä 144 ääntä 1. kierroksella ja 189 ääntä 2. kierroksella.

• Paavo Väyrynen, kesk. 21% kansanvaalissa ja 68 ääntä molemmilla kierroksilla.
• Harri Holkeri, kok. 18% kansanvaalissa ja 63 ääntä 1. kierroksella ja 18 ääntä 2. kierroksella.
• Kalevi Kivistö, skdl. (Liike 88) 11% kansanvaalissa ja 26 ääntä molemmilla kierroksilla.
• Jouko Kajanoja, deva. 1% kansanvaalissa.

Vaalit 1994 - Martti Ahtisaari (sd.) 54% äänistä

• Elisabeth Rehn, r. 22% ja 46%
• Paavo Väyrynen, kesk. 20%
• Raimo Ilaskivi, kok. 15%
• Keijo Korhonen, valit. 6%
• Claes Andersson, vas. 4%

Vaalit 2000 - Tarja Halonen (sd.) 52% äänistä

• Esko Aho, kesk. 34% ja 48%
• Riitta Uosukainen, kok. 13%
• Elisabeth Rehn, r. 8%
• Heidi Hautala, vihr. 3%
• Ilkka Hakalehto, ps. 1%

Vaalit 2006 - Tarja Halonen (sd.) 52% äänistä

• Sauli Niinistö, kok. 24% ja 48%
• Matti Vanhanen, kesk. 19%
• Heidi Hautala, vihr. 3%
• Timo Soini, ps. 3%
• Bjarne Kallis, kd. 2%
• Henrik Lax, r. 2%

Vaalit 2012 - Sauli Niinistö (kok.) 63%

• Pekka Haavisto, vihr. 19% ja 37%
• Paavo Väyrynen, kesk. 18%
• Timo Soini, ps. 9%
• Paavo Lipponen, sd. 7%
• Paavo Arhinmäki, vas. 5%
• Eva Biaudet, r. 3%
• Sari Essayah, kd. 2%

Vaalit 2018 - Sauli Niinistö (valit. / kok.) 63%

• Pekka Haavisto, vihr. 12%
• Laura Huhtasaari, ps. 7%
• Paavo Väyrynen, valit. 6%
• Matti Vanhanen, kesk. 4%
• Tuula Haatainen, sd. 3%
• Merja Kyllönen, vas. 3%
• Nils Torvalds, r. 2%

Vaalit 2024 - Alexander Stubb (kok.) 52%

• Pekka Haavisto, valit. / vihr. 26% ja 48%
• Jussi Halla-aho, ps. 19%
• Olli Rehn, valit. / kesk. 15%
• Li Andersson, vas. 5%
• Jutta Urpilainen, sd. 4%
• Sari Essayah, kd. 1%
• Mika Aaltola, valit. 1%
• Harry Harkimo, liik. 1%

Tulosten lähteet: Tilastokeskus, Oikeusministeriö, Yle, Työväen kalenteri 1938