Eihän heikennetä mahdollisuuksia päästä työelämään
Oikeistohallituksen aika on ollut täynnä työelämän heikennyksiä. Näitä ovat olleet esimerkiksi aikuiskoulutustuen lakkauttaminen, lakko-oikeuden rajoittaminen, palkallisen sairauslomapäivän poistaminen ja työehtosopimusten aseman heikentäminen. Listaa voisi jatkaa pidemmällekin.
Uusimpana heikennyksenä on hallituksen esitys määräaikaisten työsopimusten solmimisen helpottamisesta, jota tarkastelemme tässä tekstissä.
Alkuun on tunnistettava, että tietyissä tilanteissa määräaikaisuus on perusteltua. Tällaisia ovat esimerkiksi monen nuoren kesätyöt opintojen välissä tai esimerkiksi palkkaus tietyn määräaikaisen projektin ajaksi yritykseen. Siis tilanteissa kun tarve aidosti on määräaikainen.
Keskeinen Orpon hallituksen uudistus onkin muuttaa määräaikaisia työsopimuksia siten, että työnantaja voi ilman perustetta sopia niitä aiempaa pidemmälle ajalle. Kun perusteluvelvollisuus poistuu osittain, yksittäisen työntekijän on huomattavasti vaikeampi osoittaa epäoikeudenmukainen kohtelu todeksi. Esimerkiksi määräaikaisen sopimuksen päättymistä tai vakinaistamatta jättämistä on vaikea todistaa syrjiväksi, vaikka taustalla vaikuttaisivat ikään tai henkilöön perustuvat syyt.
Lisäksi määräaikaisia työsopimuksien ketjuttamista helpotettaisiin. Ketjuttaminen tarkoittaa siis useamman määräaikaisen, esimerkiksi parin kuukauden pituisten sopimusten ketjuttamista. Jo pelkästään tämä lisää, erityisesti nuorten ja naisten, epävarmuutta työmarkkinoilla.
Tuskin kukaan luo kovin suuria tulevaisuuskuvia, jos ei tiedä onko töitä enää parin kuukauden päästä.
Määräaikaisten työsopimuksien kasvu lisää myös mahdollisuuksia sukupuolittuneeseen syrjintään työmarkkinoilla. Työnantajalla on uudistuksen myötä kannustin välttää pitkäaikaista sitoutumista tilanteissa, joissa työntekijään liitetään epävarmuustekijöitä. Yksi keskeinen tällainen tekijä on mahdollinen raskaus- ja perhevapaiden käyttö. Käytännössä tämä voi johtaa siihen, että erityisesti nuoria naisia palkataan herkemmin määräaikaisiin sopimukseen, eikä vakinaisiin sopimuksiin.
Jo tällä hetkellä naiset tekevät miehiä enemmän pätkätöitä, mikä usein korreloi palkka- ja urakehityksen kanssa. Kokoomuslaisen työministerin johdolla tehtävä uudistus lisäisi naisten pätkätöiden määrää ja heikentäisi naisten ja työelämään pyrkivien asemaa jo entisestään.
Tästä huolesta kertoo myös se, että jopa Kokoomusnaiset ja muiden hallituspuolueiden naisjärjestöt ovat vastustaneet esitystä.
Nuorilla on jo aivan tarpeeksi kannettavanaan työelämässä. Työpaikkoja ei löydy, epävarmat pätkätyöt, pakkoyrittäjyys työsuhteen korvaajana, työuupumus, aikuiskoulutusta ei tueta.
Toivomme todella, että hallitus perääntyy jälleen yhdestä nuorten työelämää murentavasta uudistuksesta ja ihmisten eriarvoistamisesta.
Eino Koskinen, Lounais-Suomen Sosialidemokraattisten Nuorten puheenjohtaja
Eemeli Issakoff, JHL:n nuorisofoorumin jäsen, varapääluottamusedustaja ja Pirkanmaan demarinuorten puheenjohtaja